Kiinalaisen maailmankuvan keskiössä on vanha kansanusko ja ajatus kahdesta vastakkaisesta maailmankaikkeuden voimasta, jinistä ja jangista. Nämä toisiaan täydentävät, toisilleen vastakohtaiset voimat pyrkivät keskinäiseen tasapainoon eli harmoniaan, ja periaatteessa koko kiinalainen kulttuuri perustuu tämän harmonian tavoittelulle.
 |
| http://en.wikipedia.org/wiki/File:Shanghai_Skyscape.jpg / Peter Morgan (12.3.2014) |
Ihmisten välinen tasapaino on tärkeää kiinalaisessa yhteiskunnassa. Keisarien aikaan hallitsijaa kunnioitettiin ja tämä vastavuoroisesti oli vastuussa kansansa hyvinvoinnista, mikä luo tasapainon ylhäisen ja rahvaan välille. Alempiarvoiset - oli kyseessä sitten nuorempi tai muuten vain alempiluokkaiseksi luettu henkilö - kunnioittavat ylempiään, ja ylempiarvoisten taas tulee suojella ja ohjata alempaansa. Vaimot tottelevat miestään, joka suojelee vaimoaan, ja lapset hoitavat raihnaistuvia vanhempiaan sillä nämä hoitivat heitä pieninä. Kaikessa ihmistenvälisessä kanssakäymisessä näkyi ja näkyy yhä tasapainon tavoittelu, ja kiinalaiset vaikuttavatkin kirjan mukaan olevan peräti yltiökohteliaita. Jos kiinalaiselle antaa lahjan, voi olla lähes sataprosenttisen varma vastalahjan saamisesta. Ihan kuin kiinalaiset eivät haluaisi jäädä velkaa mistään, edes lahjojen määrästä.
Kasvojen menetys, toisin sanottuna julkinen nolautuminen, on kiinalaiselle painajainen. Epäonnistuminen ei ainoastaan pilaa suvun mainetta, vaan myös horjuttaa harmoniaa. Noloutumisten pelossa kiinalaiset käyttäytyvätkin hyvin muodollisesti, melkeinpä jopa varovaisesti.
Tasapainon tavoittelu on vahvasti lästä myös ruokakulttuurissa, sillä myös se liittyy kiinalaiseen maailmankuvaan. Eri ruoka-aineet sisältävät joko jiniä tai jangia, ja avainsanana ruoanvalmistuksessakin on tasapaino, sillä niitä kumpaakin tulee ruoassa olla saman verran. Ruokajuomana käytettävä vihreä tee kenties ylläpitää ruumiillista tasapainoa, sillä se on tunnetusti hyvin terveellistä. Ruumiista huolehtii myös esimerkiksi kiinalaisten suosima taiji (ns. kiinalainen taistelutaito), joka pitää kuntoa ja terveyttä yllä ja tasapainottaa kehoa ja mieltä. Harmonia on ujuttautunut tietenkin myös kiinalaiseen taiteeseen ja musiikkiin.
Myös nykyäänkin hyvin suosituissa kiinalaisissa asioissa, kuten feng shuissa ja akupunktiossa tähdätään tasapainoon. Feng shui -periaatteet yrittävät esimerkiksi sisustuksessa saada aikaan positiivisten energioiden tasaisen virtauksen tilassa ja akupunktiossa taas vaikutetaan kehon energiavirtoihin.
 |
| http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Br%C3%BCckenschlag,_China.jpg / HeikeBasu (12.3.2014) |
Lähteet:
☆ Linkki 6 Lukion historia, Kulttuurien kohtaaminen, 2011 s. 117-127 (12.3.2014)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti